Käytännön ja ekumeenisen teologian ja teologisen etiikan alan jatko -opintojen tarkoituksena on, että opiskelijat kehittävät tavanomaisella tavalla edistyneille opinnoille kykyään ajatella teologisesti ja syventää tietämystään teologisesta perinteestä sen ekumeenisessa, käytännöllisessä, ja eettiset ulottuvuudet asiantuntijatasolla. Opiskelija oppii kriittisesti analysoimaan ja pohtimaan alansa hankittuja tietoja ja käytettyjä menetelmiä sekä tulkitsemaan niitä sekä omissa erityistilanteissaan että nykyaikaisen tieteellisen tiedon monitieteisissä puitteissa. Väitöskirjansa aiheesta riippuen heidän opintonsa keskittyvät asiaankuuluvaan erikoistumiseen ekumeenisen tai käytännön teologian alalla (esimerkiksi homiletia, kateketiikka, poimenetiikka, käytännön kirkkokunta, hymnologia tai missiologia) tai teologiseen etiikkaan tai kristilliseen sosiaalityö (diakonia). Samaan aikaan he kuitenkin säilyttävät asianmukaisen näkemyksen ja tieteidenvälisen suuntautumisen, joka koskee kaikkia teologian aloja.

Historiallisen ja systemaattisen teologian alan jatko -opintojen tarkoituksena on, että opiskelijat kehittävät tavanomaisella tavalla edistyneille opinnoille kykyään ajatella teologisesti ja syventää tietämystään teologisesta perinteestä sen historiallisessa ja systemaattisessa ulottuvuudessa. taso. Opiskelija oppii kriittisesti analysoimaan ja pohtimaan alansa hankittuja tietoja ja käytettyjä menetelmiä sekä tulkitsemaan niitä sekä omissa erityistilanteissaan että nykyaikaisen tieteellisen tiedon monitieteisissä puitteissa. Väitöskirjaprojektin aiheesta riippuen heidän opintonsa keskittyvät tiettyyn erikoistuneeseen historiallisen tai systemaattisen teologian alaan (esimerkiksi kirkon historia, dogmahistoria, systemaattinen teologia tai dogmatiikka), mutta samalla he säilyttävät asianmukainen visio ja tieteidenvälinen suuntautuminen, joka koskee kaikkia teologian aloja.

Uskonnonfilosofian alan jatko -opintojen tarkoituksena on, että opiskelijat kehittävät tavanomaisella tavalla edistyneitä opintoja varten kykyään tutkia filosofisia työkaluja ja lähestymistapoja käyttäen uskonnollisia ilmiöitä ja ihmiskulttuurin uskonnolliseen ulottuvuuteen liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien teologinen ajattelu ja sen perinteet. Opiskelija oppii pohtimaan kriittisesti näitä lähestymistapoja ja niiden tuloksia ja tulkitsemaan niitä sekä niiden erityisessä kontekstissa että nykyisen akateemisen tiedon puitteissa. Suoraan moniammatillisen luonteensa vuoksi tämä opinto -ohjelma kehittää monimutkaisten kysymysten analysointiin tarvittavia taitoja, ja opiskelijat oppivat yhdistämään eri asiantuntijoiden näkökulmia ja diskursseja arvioidessaan tiettyjä tuloksia ja testaamaan hypoteeseja ja varmistamaan samalla, että käytetyt menetelmät ovat asianmukaisia , ajattelu on täsmällistä ja monimutkaiset tai kiistanalaiset ongelmat ilmaistaan selkeästi. Opinto-ohjelma johtaa paitsi asiantuntemuksen ja taitojen hankkimiseen myös kehittää kykyä ymmärtää näkemyksiä, käsitteitä, opetuksia ja teorioita, jotka eivät ole perinteisiä tai poikkeavat omasta, kehittää argumentatiivisia lähestymistapoja kriittiseen keskusteluun ja tarkentaa kyky arvioida itseään ja muotoilla oma mielipiteensä tai kantansa.

Raamatun teologian alan tohtoriopintojen tarkoituksena on, että opiskelijat kehittävät syventävien opintojen tavanomaiseen tapaan kykyään ajatella teologisesti ja syventää asiantuntemustasolla asiantuntemusta raamatullisen teologian tieteenaloilla. Ala kattaa kaikki Raamatun erityistutkimuksen osa-alueet, kuten teologiset, kirjalliset ja historialliset tekijät. Tutkimukset keskittyvät joko Vanhan testamentin tai Uuden testamentin kenttään. Niihin sisältyy Raamatun tekstien tarkastelu niiden merkityksessä uskonnollisten ja kulttuuristen perinteiden kannalta. Väitöskirjaprojektista riippuen tutkimukset voivat käsitellä tekstillisiä, kielellisiä, kirjallisia, kirjallisuushistoriallisia, historiografisia, uskonnollisia tai kulttuurisia kysymyksiä. Normaalisti heidän on myös nostettava esille kysymyksiä Raamatun teologisesta profiilista tai yleisestä todistuksesta suhteessa asiaankuuluviin teologisiin kysymyksiin, ja myös käsiteltävä ymmärrystä, viestintää ja tulkintaa koskevia kysymyksiä. Raamatuntutkimuksen työalueeseen kuuluvat myös siihen liittyvät erikoisalat – esimerkiksi muinaisten ja klassisten kielten filologia, muinaisen Lähi-idän kirjallisuus ja antiikin pääkulttuurit, uskontojen fenomenologia ja Suomen uskontojen tutkimus. antiikin, asianomaisten alueiden arkeologia ja historiografia – sekä pohdiskelua raamatullisen alan metodologioista, hermeneuttisista kysymyksistä sekä raamatuntutkimuksen historiasta ja sen nykyisistä suuntauksista. Opinnot liittyvät sopivassa määrin muihin teologisiin aloihin, ja niillä on muiden teologian alojen tavoin monitieteinen ulottuvuus.