Tutkinnon suorittaneilla on vankka tietämys alan nykyisistä suuntauksista ja he pystyvät käyttämään luovaa lähestymistapaa asiaankuuluvaan lähdeaineistoon. Tutkinnon suorittaneilla on valmiudet työskennellä latinankielisten alkuperäisasiakirjojen eli kirjallisten ja diplomaattisten käsikirjoitusten, inkunabeleiden, paleotyyppien ja vanhojen painotuotteiden parissa sekä tulkita ja valmistella niitä julkaisemista ja kääntämistä varten. Filologian ja kirjallisuudenhistorian koulutuksen sekä asiaan liittyvien historiallisten tieteenalojen (kodikologia, paleografia, diplomatia) ja kulttuurihistorian perusteiden hankkimisen jälkeen tutkinnon suorittaneilla on valmiudet sijoittaa keskiaikaiset ja varhaismodernit teokset aikansa kontekstiin ja tulkita niitä myös myöhempien aikakausien kulttuuriin ja yhteiskuntaan vaikuttaneina tekijöinä.

Tohtorintutkinnossa opiskelijat todistavat kykynsä tehdä alkuperäistä tutkimusta. Ihannetapauksessa tämän tutkimuksen pitäisi johtaa artikkelin tai kirjan julkaisuun. Tohtorin tutkinnon muodostavaa arvoa ei voida yliarvioida: luovan ja omaperäisen ajattelun, ongelmanratkaisun, kriittisen lukemisen, analyysin ja synteesin taitojen hankkiminen ja harjoittaminen. Tutkinnon aiheen tulisi auttaa ymmärtämään Rooman sivilisaatiota ja sen vaikutusta länsimaiseen sivilisaatioon (poliittinen teoria, filosofia, uskonto, kirjallisuus, teatteri, elokuva, uskonto, arkkitehtuuri jne.).